Tuo on kissani kannanotto. Kissalla on enemmän näkemystä kuin minulla. Yleensä se kyyhöttää kuono ovenraossa, kun tulen kotiin, toteaa: "Tuo se oli" ja lönköttää ruokakupille. Kertoo mennessään, kuinka on virunut nälässä koko päivän. Sanat ovat täysin tarpeettomia. Syötyään katti vapauttaa valtavirran ja hyppää vatsani päälle hurisemaan. Kissani on mystinen eläin. Sen opetukset eivät käänny ihmisten kielelle. Sen vuoksi kerron tapauksista, joita sattuu tuolla jossain, ulkopuolella, Espoossa, joka on mielentila, ei alue. Kuvauksen kohteet ovat yksinkertaisia kissaani verrattuna. Ei millään pahalla.