Asemapaikka tehtaan varjossa kosken rannalla, jossa luovuuden tuska säestää mukavasti kolmenkympin kriisiä kohti kulkevaa elämää. Tässä blogissa pätevät sulkumerkki- ja ajatusviivaviidakon lait. Lisäksi on muistettava, että rakkaus pettää aina, mutta asbesti sentään on ikuista. Tämä blogi toimii omalta osaltaan itsekriittisyyden vähennysprojektina, mutta kertoo lähinnä sopeutumisesta uuteen kaupunkiin ja elämänmenoon.
Koska muuttaminen tapahtuu usein myös henkisellä tasolla, päätin ulottaa sen sittenkin myös blogiini. Tarina jatkuu osoitteessa ...
Tietokoneeni sanoi sopimuksensa irti ja hajosi, minkä vuoksi tällainen tahaton kirjoittamistauko ainakin parin viikon ajan. Asiaa olisi vaikka millä mitalla ...
Vajaat kaksi vuotta sitten itsenäisyyspäivän aamuyön tunteina päätimme perustaa kahden netistä tutun randomin kanssa yhteisen IRC-kanavan erään ...
Tänä aamuna heräsin, elosalamaan / ja samantien ymmärsin / mitä olin mennyt tekemään. Olen palauttanut opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen, ...
Vaihtelun vuoksi en taas oikein saa nukuttua, kun on liian paljon mietittävää ja siksi olen tällä kertaa poikkeuksellisen lyhytsanainen. Yöt (tai aamut) ...