Isimies
36-vuotias mies on tulossa toista kertaa isäksi. Kaikenlaisia juttuja lapsentuloa odotellessa, osa ehkä sellaisia, joista ei kannattaisi ääneen paljon jutella.
Avainsanaan kuuluu 522 blogia.
36-vuotias mies on tulossa toista kertaa isäksi. Kaikenlaisia juttuja lapsentuloa odotellessa, osa ehkä sellaisia, joista ei kannattaisi ääneen paljon jutella.
Tarkoituksena on pitää huumorilla sekä vakavasti pohtien blogia arjen askareista, ongelmista ja koheltamisesta, joihin mahdollisesti voit samaistua, saat uusia näkökulmia tai ainakin minun on mukava näitä vuosien päästä lukea. Ehkä.
Isän fiilistelyjä raskausaikana ja raskauden jälkeen.
Vauvajuttuja ja huonoa huumoria. 19-vuotias yh-äiti kirjottelee 10/11 syntyneestä tyttärestään. Tämän hetken innostuksia ovat karppaus, shoppailu, sosekokeilut ja ylioppilaskirjoituksiin lukeminen.
Imetyksen tuki ry:n kommenttiystävällinen imetysvalmennusprojektin blogi. Kaksi kirjoittajaa, monta yhteistyökumppania. Odottajat, äidit ja isät, tervetuloa mukaan aivoriiheen.
Vauva kuume vaan ei miestä. Tai onhan yksi, mutta ei tätä parisuhteeksi voi kutsua. Mutta ei sen väliä, sillä ei siihen onneksi parisuhdetta tarvita, siemenet riittää. Täällä voit siis seurata vauvahaaveita, odotusta, yritystä sekä lasten ja vauvojen ja odotusajan muotia, ilmiöitä, ajatuksia ja pohdintaa.
28-vuotias äiti/vaimo/vaatesuunnittelija kirjoittelee muodista, mutsiudesta ja muusta mukavasta. Haaveilua, hömppää ja ehkä hitunen asiaakin välillä.
Pesue Wikipedian mukaan: "Yhdestä raskaudesta syntyneiden poikasten joukko". Pesueeseeni kuuluvat lokakuussa 2011 syntyneet kaksoset. Kaksosten kasvatusta harjoitetaan kahden kielen ja kulttuurin vaikutuspiirissä (Suomi ja Iran). Blogissani myös liikutaan luonnossa ja kuvataan ahkerasti.
Yhdellä kädellä kirjoitettu äitiblogi
Äiti-ihminen, joka rakastaa poikaansa niin paljon, että sattuu. Opiskelija, joka tajuaa ettei tajuakaan. Nainen, joka ei ole koskaan käyttänyt korkokenkiä ja kärsii ikuisesta itsetuntokriisistä. Avovaimo, joka nalkuttaa vaikkei tahtoisi
Yllätysraskauden seuranta muuttui pikkuninjan ylläpidon raportoinniksi toukokuun puolivälin paikkeilla.
Blogissani voit seurata elämää kolmen eri-ikäisen pojan äitinä joka on kiinnostunut sisustamisesta ja kaikesta kauniista. Myös urheilu eri muodoissa kiinnostaa. Pää pursuaa ideoita mutta toteuttaminen voi jäädä haaveeksi:)
Vauvantekohomman pitäisi olla iisi juttu.. ainakin teoriassa.
Nuori nainen kirjoittaa vauva-arjesta. Perheeseen kuuluu aviomies ja 10/11 syntynyt poika.
Blogissa käsitellään etupäässä lasten vaatteita, mutta myös teinien muoti, äidin intohimona ja kengät ja laukut. Sisustus-juttuja saattaa esiintyä, mutta tunnetusti en ole mikään pro-sisustaja. Toki bloggaajan tavallista perhe-elämää ja ajatuksia maailmanmenosta välittyy blogin kautta.
Naatuska edelleen Moskovassa. Ei yksin, eikä kaksin vaan kohta kolmisin. Miten lapsen kanssa selvitään Moskovassa? Miten lapsen kanssa ylipäätään selvitään? Minä-itse expat vaimon elämää viettänyt nainen on suurten kysymysten edessä; onko korkkareille enää käyttöä? Syrjäyttääkö hoitolaukku koko käsilaukkukokoelman seuraaviksi vuosiksi? Entä syövätkö vauvatkin Venäjällä hapankaalia? Onneksi miehellä on jalat maassa, ainakin tässä asiassa. Joskus jopa ärsytykseen saakka. Blogi kertoo edelleenkin elämästä Moskovassa, toistaiseksi höystettynä kasvavalla vatsalla ja mielialanmuutoksilla, tulevaisuudessa ehkä tarinoita kakkavaipoistakin korkkareita unohtamatta.
Vanha, kulunut, kaunis ja itsetehty. Kaksfooninkinen pohjalaistalo pienen mäen päällä. Kunnostaminen vanhaa kunnioittaen. Mukana vilahtelee koruharrastus.
Löytöretki raskauteen, äitiyteen, perhe-elämään. Ihailin jo pienenä löytöretkeilijöitä: tapaa matkustaa ilman karttaa, kompassia tai selkeää suuntaa, ja kuitenkin löytää se kuuluisa "perillä". Matkan tekeminen, sen myrskyt ja tyvenet, olivat kuitenkin vielä tärkeämpiä kuin määränpää. Aloitan uuden löytöretken: Miusta tulee perhe. Rukoilen myötätuulta, tai ainakin rohkeutta katsoa myrskyjä silmästä silmään pää pystyssä.
