Aadaa ei aina ahista
Olen yhä toipumismatkalla useista traumoista. Olen sen verran eheytynyt, että minulla toivon mukaan on jo jotain annettavaakin. Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa aitous, luovuus ja ihmisenä kasvaminen.
Avainsanaan kuuluu 41 blogia.
Olen yhä toipumismatkalla useista traumoista. Olen sen verran eheytynyt, että minulla toivon mukaan on jo jotain annettavaakin. Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa aitous, luovuus ja ihmisenä kasvaminen.
Selviytymisiä päivä kerrallaan. Toipuvan huumeaddiktin ja holistin blogi. VAROITUS: Useita blogissa esitettyjä toimintoja EI suositella käytettäväksi.
Alkoholistin aikuisen tyttären rimpuilua äidin pahaksi edennyttä sairautta vastaan. Taistelua mitättömyyttä ja häpeää vastaan.
Miltä tuntuu kirjoittaa kirja.Oma elämä on pohja tarinoille,jotka syntyvät ajallaan.
Addiktin matka kohti toipumista.
Tavoitteena lakata puremasta ruokkivaa kättä.
Pykiatrisella osastolla sai pitää omaa läppäriä. Juttuni jatkuu siitä. Olen 27-vuotias, välillä tasapainoinenkin olento. Opiskelen, myös parissa tiedekunnassa, mutta etupäässä itseäni sekä muita. Ja tätä käsittämätöntä, jota elämäksi kutsutaan.
Elämää kuoleman jälkeen, kuoleman ja elämän tajuamista ja tajuttomuutta. Ja mitä kaikkea sitä nyt tulee mieleen. Siis: tässä päiväkirjassa esittäytyvät ainakin eräs nuori nainen (minä) ja kuollut rakastettu. Ja minussa asuvat hän-muistot, joita mielellään en aina puhu ääneen oikeassa elämässä, koska usein on parempi olla onnellinen kuin velloa. Kuitenkin minun tekee mieli olla näiden sanojen kanssa jossakin. Jos nyt vaikka sitten täällä!
Etäisä pitää matkapäiväkirjaa siitä, mitä on olla matkustava vanhempi tilanteessa, jossa lapsen asuinpaikka vaihtui toisen vanhemman päätöksestä n. 400 kilometriä kauemmaksi. Elämän pohdintaa matkustaessa.
Näin toivutaan kesällä 2008 tehdystä polven eturistiside- ja kierukkatähystyksestä.
Kivaa olla kevyt? 18-vuotiaan anoreksiaan sairastuneen tytön matka kohti hieman fun heavympää elämää, tavoitteena paraneminen. Tappelua syömishäiriömörköä vastaan - kivinen tie kohti vapautta.
Toipumisvaiheessa oleva 15-vuotias tyttö kirjoittaa pääasiassa anoreksiasta ja sen vastustamisesta.
Minut (ilmeisesti) tönäistiin bussin alle Tampereen Itsenäisyydenkadulla viime lokakuussa. Käyn blogissani läpi onnettomuuden jälkeistä vuotta, se toimii siis terapiana. Olen myös Vihreiden kunnallisvaaliehdokas Tampereella ja kommentoin blogissani paikallista kunnallispolitiikkaa ja kokemuksiani ehdokkuudesta.
Kirjoituksia, ajatuksia ja asioita omasta elämästä, tuntemuksista tai karvapalloista sängyn alla! Mistä ikinä sitä nyt keksiikään kirjotella.. Suurimmaksi osaksi kuitenkin omaan vuoristorataiseen elämään liittyen, masennuksesta, mielialahäiriöstä, kuolemasta, iloista ja suruista.. Read & Enjoy
Tapahtumat ovat elämääni. Osa taaksejäänyttä. Löydän silti ne edestäni. Osa tulevaa. Tämä on minua. En voi irroittaa sitä, joten opettelen käsittelemään ja elämään näiden tapahtumien kanssa.
Hoplà! viimaa vintiltä – todellisuusvakoilua vailla tarkempaa tolkkua – rationkuuntelua kanavien välistä – pöljien juttujen linnake, jossa tartutaan ihan vääriin asioihin, väännellään itsestäänselviä totuuxia, puhutaan asioista onnettomalla ajoituksella ja onnutaan logiikassa niin että sattuu – maagista errealismia
Rujoja runoja eli Kiltin kapina
perisuomalaisen pirun vastustamista ja muuta jaarittelua arkipäiväisistä asioista
