nonnapanda
Kaksisuuntaisen kolmenkympin hujakoilla pyörivän nörttinaisen tyylitiedotonta ja kissatäyteistä arkea ja juhlaa.
Avainsanaan kuuluu 101 blogia.
Kaksisuuntaisen kolmenkympin hujakoilla pyörivän nörttinaisen tyylitiedotonta ja kissatäyteistä arkea ja juhlaa.
omalla polulla on huuhaa terapiaa, psykologista elämän pohdintaa ja kaikkien arjen kummallisuuksien keräämistä yhteen blogiin. Uskokoon ken voi! Tänne kirjoitamme oivalluksiamme ympäröivästä maailmasta. ihmettelemme, epäilemme, nauramme, nautimme ja kannustamme Laitamme tänne hyviä juttuja, jotka auttavat eri tavoin omalla onnen polulla Leena ja Mirka
Tätä blogia kirjottaa tyttö, joka on menettänyt hetkessä paljon, pelkää pimeää ja on joutunut uudelleen pohtimaan itsensä ja elämänsä merkitystä. Mutta on kuitenkin vain tyttö joka tykkää kirjastossa käymisestä, uusista t-paidoista, romanttisista elokuvista ja välillä huomaa, ettei olekaan oppinut niin paljoa.
Netissä oleva avoin päiväkirjani.
Ulkomaailmasta syrjäytynyt parikymppinen epähenkilö, joka pakenee todellisuutta ja ennen kaikkea itseään. Masennus, bulimia nervosa atypica, dermatillomania ja depersonalisaatiohäiriö.
Alle kolmekymmentä vuotta. Nainen. Sairaalloisen lihava. BMI:44,6. Lievästi masenutunut. Syömishäiriöinen. BED. Kuitenkin toiveikas. Kaukainen tavoite: - 60 kg.
Parempaa elämää rakentamassa
Narsistiäidin ja edesmenneen alkoholisti-isän aikuisen esikoistyttären rimpuilua julmassa maailmassa tukena oma ihana perhe. Sivujen vihreä väri on merkki uudesta elämästä, pelinappulan liikkeellelähdöstä :-) Ei elämä sitten niin vakavaa ole kuitenkaan, etteikö siitä selviäisi, eihän..
Huonon itsetunnon ja sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa kamppailua...
Olen pieni ja itsepäinen Kissa, joka osaa tehdä mistä tahansa hyvin vaikeaa. Ihmettelen maailmaa terävin kissansilmin ja yritän oppia selättämään ahdistukseni sekä olemaan onnellinen.
Mies pohtii menneisyyttään, itseään ja valintojaan. Onko tässä tolkkua? Tätäkö varten minä olen täällä?
Raiskatun tarina, paranemisprosessi ja terapia.
Pienen pieni vaaleanpunainen poni, joka yrittää vähitellen koota itseään kasaan - takana ja edessä niin masennusta, päihteitä kuin syömishäröilyäkin. Rakastakaa tai vihatkaa
Kerron lapsuudestani psykopaatti äidin kasvattamana.
Elämää masennuksen jälkeen
Ei säännöllistä raportointia elämästäni vaan blogi jossa välillä usein, välillä tosi harvoin nostan esiin havaintoja ja hetkiä matkani varrelta, yllättäen jopa itseni sillä mikä onkaan merkityksellistä. Lupaan siis kaikkea enkä yhtään mitään.
Reilu parikymppinen opiskelijatyttö eteläisestä Suomesta jauhaa elämästään ja mielenterveydettömyydestään. Päävikaisuuksista löytyy epävakaa persoonallisuus, masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Peliriippuvuuksiin sekä peli- ja päihdeongelmiin keskittynyt kristillinen sanansaattaja ja avustusjärjestö