Blind sadness
16-vuotiaan nuoren ajatusten juoksua.
Avainsanaan kuuluu 142 blogia.
16-vuotiaan nuoren ajatusten juoksua.
This blog is about sadness, depression, hope and feelings. It is a way for me to get myself inside out and open.
Papillon mietiskelee elämän suuria ja pieniä asioita, niiden tarkoitusta ja olemassaoloa. Papillon yrittää antaa muille edes hyppysellisen myönteisyyttä, iloa ja ajattelemisen aiheita. Papillon ei ymmärrä kaikkea, mutta nauttii elämästä silti niin paljon kuin kykenee.
Täällä on sitä ja tätä ja vähän tuotakin, riippuen ihan siitä miten meidän Jumalaisessa Kuningaskunnassamme johtajamme, Princess Peach ja Creature, siis me, jaksamme vaivautua päivittelemään Armollista Blogiamme, joka sisältää - totta kai - päivän kuumimmista aiheista aina kuukautiskiertoihimme asti.
Nuoren naisen avautumisia vaikeasta elämästä kun ei usko että elämä on itseään varten. Mietteitä,aatteita,inhoa,surua..paljon tunteita.
Yksinäisen nuoren sinkkutytön näkymätöntä elämää.
Lukiolaistyttö yrittää käsitellä surua ja yhteiskunnan aiheuttamia paineita. Kärsii syömishäiriöstä ja masennuksesta. Kirjoittaa ajatuksistaan toivoen, että se tukisi samojen asioiden kanssa kamppailevia tai herättäisi ajatuksia. Pohtii elämänkatsomusta, kulttuuria, seksuaalisuutta, perhe- ja ystävyyssuhteita.
Blogin kirjoittaja parhaansa mukaan etsii kohtuullista elämää. Tylsää, tasapainoista ja hulvattoman hauskaa hoikkaa elämää. Siihen on vaan valovuosien matka, johtuen elämän moninaisuudesta ja omasta keskeneräisyydestä.
Tässä blogissa tarinaa, turinaa ja välillä rutinaakin meidän elämänympyröistä. Elämäämme värittää (=määrää aika pitkälti) mun sairastama crohnin tauti. Joten sen tiimoilta on tarinaa myös tässä. Kokkauksiakin, käsitöitä...vähän kaikkea mitä elämään kuuluu =)
Elämää kuoleman jälkeen, kuoleman ja elämän tajuamista ja tajuttomuutta. Ja mitä kaikkea sitä nyt tulee mieleen. Siis: tässä päiväkirjassa esittäytyvät ainakin eräs nuori nainen (minä) ja kuollut rakastettu. Ja minussa asuvat hän-muistot, joita mielellään en aina puhu ääneen oikeassa elämässä, koska usein on parempi olla onnellinen kuin velloa. Kuitenkin minun tekee mieli olla näiden sanojen kanssa jossakin. Jos nyt vaikka sitten täällä!
28-vuotiaan äidin mietteitä elämästä ja raskaudesta kohtukuoleman jälkeen.
Yksi keskenmeno. Yksi kohtukuolema. Lapsihaaveet haudattiin esikoisen mukana. Edessä lapsettomuuden hyväksyminen. Onko elämää menetysten ja unelmien särkymisen jälkeen? Välillä synkkääkin tekstiä.
Mielenmaiseman maalaamista eron jälkeen.
Eropäiväkirja, jossa kolmekymppinen mies käy läpi ja kirjaa päivittäisiä ajatuksiaan eroprosessin keskellä.
Perinteisiä, kristillisiä arvoja kannattava ja kantaa ottava blogi. Tavoitteena seisoa muurin aukossa ja herätellä Suomen kansaa!
14-vuotias tyttö kirjottaa elämänsä iloista, suruista ja kaikesta siltä väliltä taivoitellen kauneutta ja onnellisuutta ♥ I don't want to be alone but I can't act happy to make you happy
Ajatuksia, kirjeitä, sanoja rakkaudesta. Runoblogi.
Yksinäisen masentuneen miehen valitusta. vihalla ja katkeruudella höystettynä.