Isyystarina
Isän fiilistelyjä raskausaikana ja raskauden jälkeen.
Avainsanaan kuuluu 411 blogia.
Isän fiilistelyjä raskausaikana ja raskauden jälkeen.
Vauvajuttuja ja huonoa huumoria. 19-vuotias yh-äiti kirjottelee 10/11 syntyneestä tyttärestään. Tämän hetken innostuksia ovat karppaus, shoppailu, sosekokeilut ja ylioppilaskirjoituksiin lukeminen.
Imetyksen tuki ry:n kommenttiystävällinen imetysvalmennusprojektin blogi. Kaksi kirjoittajaa, monta yhteistyökumppania. Odottajat, äidit ja isät, tervetuloa mukaan aivoriiheen.
Vauva kuume vaan ei miestä. Tai onhan yksi, mutta ei tätä parisuhteeksi voi kutsua. Mutta ei sen väliä, sillä ei siihen onneksi parisuhdetta tarvita, siemenet riittää. Täällä voit siis seurata vauvahaaveita, odotusta, yritystä sekä lasten ja vauvojen ja odotusajan muotia, ilmiöitä, ajatuksia ja pohdintaa.
24-vuotias ensimmäistään odottava sairaanhoitajaopiskelijatar Itä-Suomesta. Erikoinen tapaus, ilo ja suru kuuluu jokaiseen päivään. Ajatuksia: valmistunko koskaan sairaanhoitajaksi? millainen hoitaja minusta tulee? milainen äitipuoli olen ja millainen äiti tulen olemaan? kuinka pidän parisuhdetta yllä? kuika jaksan pyörittää puoliksi arkea?
ÄITI + 2 POIKAA + 1 POIKA JA 1 TYTTÖ + ISI + KOTI + RUOKA + LIIKUNTA
Elämä oli stabiloitumassa normaaliksi kolmen hengen perhearjeksi, kun maailmankaikkeus päätti sotkea pakan toisella lapsella. Töihin paluuta, selviytymistä yksivuotiaan kaalinpään kanssa ja hermojen repimistä. Ja sitä raskautta kanssa.
Nainen tekemässä täydellistä elämänmuutosta, kyllästyneenä aiempaan elämäänsä. Laihdutusta, vaatteita, miehiä, ystäviä ja vihamiehiä. Painonpudotus vinkkejä ja keinoja, epäonnistumisia ja toivottavasti vuoden päässä häämöttävä tilanne: terveellinen elämäntapa, hyvä kunto ja laiha, kaunis nuori nainen.
Kirjoitan täällä siitä, millaista on olla äitiyden, vaimouden ja täysi-ikäisyyden ensikertalainen.
Eloa Tanskan-Suomalaisessa uusioperheessä.
Yllätysraskauden seuranta muuttui pikkuninjan ylläpidon raportoinniksi toukokuun puolivälin paikkeilla.
Vauvantekohomman pitäisi olla iisi juttu.. ainakin teoriassa.
Nuori nainen kirjoittaa vauva-arjesta. Perheeseen kuuluu aviomies ja 10/11 syntynyt poika.
Tasapainoilua arjen pienten sekä suurten ilojen ja surujen keskellä. Päällimmäisenä blogin perustamiseen johtaneena ajatuksena on toive omasta lapsesta. Haave on nyt askeleen lähempänä toteutumista, laskettu aika on lokakuussa 2012. Tänne on tarkoitus purkaa kaikki mielessä vellova. Se, mitä ei voi tai tohdi huutaa ääneen. Kirjoittajana kolmeakymppiä lähestyvä Kahlaajatyttö.
Naatuska edelleen Moskovassa. Ei yksin, eikä kaksin vaan kohta kolmisin. Miten lapsen kanssa selvitään Moskovassa? Miten lapsen kanssa ylipäätään selvitään? Minä-itse expat vaimon elämää viettänyt nainen on suurten kysymysten edessä; onko korkkareille enää käyttöä? Syrjäyttääkö hoitolaukku koko käsilaukkukokoelman seuraaviksi vuosiksi? Entä syövätkö vauvatkin Venäjällä hapankaalia? Onneksi miehellä on jalat maassa, ainakin tässä asiassa. Joskus jopa ärsytykseen saakka. Blogi kertoo edelleenkin elämästä Moskovassa, toistaiseksi höystettynä kasvavalla vatsalla ja mielialanmuutoksilla, tulevaisuudessa ehkä tarinoita kakkavaipoistakin korkkareita unohtamatta.
Löytöretki raskauteen, äitiyteen, perhe-elämään. Ihailin jo pienenä löytöretkeilijöitä: tapaa matkustaa ilman karttaa, kompassia tai selkeää suuntaa, ja kuitenkin löytää se kuuluisa "perillä". Matkan tekeminen, sen myrskyt ja tyvenet, olivat kuitenkin vielä tärkeämpiä kuin määränpää. Aloitan uuden löytöretken: Miusta tulee perhe. Rukoilen myötätuulta, tai ainakin rohkeutta katsoa myrskyjä silmästä silmään pää pystyssä.
Arkea, sisustusta, askartelua, käsitöitä, esikoisen odotusta ja kaikkea muuta mitä mieleen juolahtaa.
Parikymppisen pariskunnan raskautumisyrityksiä
Olen tämmöinen musiikkia ja laulua rakastava perheen äiti.Välillä olen tosi kipeä.
Matkalla kohti kapeampaa vyötäröä, terveellisempää elämää ja pienempiä farkkuja.
