Forbidden Lollipopworld
14- vuotias pikkutyttö tarinoi elämästään ja satunnaisesti laihduttelustaan.
Avainsanaan kuuluu 80 blogia.
14- vuotias pikkutyttö tarinoi elämästään ja satunnaisesti laihduttelustaan.
Kliseisessä blogissa potkitaan rakkaus ulos, avaudutaan kaikesta ja kerrotaan tarinoita. Yritetään oppia jotain.
Varovaista yritystä käydä läpi sitä, mitä joskus tapahtui. Sitä, mistä puhuminen tuntuu mahdottomalta. Sitä, mistä olisi helpompi vaieta.
Olen 18-vuotias nuori nainen ja janoan elämääni muutosta. Haluan olla laihempi, terve, onnellinen, hyväksytty. Haluan löytää itselleni toisen todellisuuden. Tämä blogi seuraa matkaani parempaan minään.
Täysi-ikäinen nainen tavoittelee siroa vartaloa. Kieroon kasvaneen mielen ja ruuan kanssa loputon taistelu.
Runot kertovat pääasiassa ajatuksistani ja tunteistani sekä pohdinnoistani, mutta totuus on usein häivytetty niin liioittelulla, vähättelyllä, vertauskuvilla kuin valheillakin. Runoni ovat elämästäni, jotten unohtaisi ja jotta osaisin sanoa nekin asiat, jotka muuten jäisivät muotoa vaille. Olen ahkera päivittäjä, joten uutta luettavaa ilmestyy jatkuvasti.
Hetki ennen huomista - hetki aikaa ajatuksissaan.
Kirjoitan hiljaista blogia, vaikenemisesta ja etsimisestä, hädästä ja ilosta.
Tositarina 16-vuotiaasta lukiolaisesta, joka kärsii vaikeasta masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä ja sosiaalisesta fobiasta. Voiko sairas mieli tappaa minut?
Hoplà! viimaa vintiltä – todellisuusvakoilua vailla tarkempaa tolkkua – rationkuuntelua kanavien välistä – pöljien juttujen linnake, jossa tartutaan ihan vääriin asioihin, väännellään itsestäänselviä totuuxia, puhutaan asioista onnettomalla ajoituksella ja onnutaan logiikassa niin että sattuu – maagista errealismia
Olen tämmöinen musiikkia ja laulua rakastava perheen äiti.Välillä olen tosi kipeä.
Yhden ihmisen yritys saada koulukiusaaminen ja sen vakavat seuraukset enemmän esille.
Paikallaan junnaavia kertomuksia yksinäisyydestä ja kyvyttömyydestä.
Runoja elämästä, kertomuksia laitosnuoren hetkistä ja kaikkea siltä väliltä.
Koulutan kämppiksestäni tappajan johdattaa lukijansa kahden nuoren miehen sielunmaisemaan. Kämppikset Vuokralainen & Alivuokralainen käsittelevät artikkeleissaan aiheita aikuistumisesta, miehuudesta, ihmissuhteista ja identiteetistä. Vuokralainen matkaoppaanaan Alivuokralainen uskaltautuu ensimmäistä kertaa kamppailulajien maailmaan, jossa hän joutuu konkreettisesti kohtaamaan heikkouksiaan ja pelkojaan. Matkamuistoista miehet kokoavat palapeliä, jonka kuvassa ehyt ihminen näyttäytyy rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti omana itsenään.
Tunnen olevani kuin lasikaapissa jossa ilma on loppumassa. Pelkään itse avata ovea, mutta kukaan muukaan sitä ei tule tekemään, vaikka niin ehkä toivoisin. Tämä blogi toimii toivottavasti paikkana kertoa tunteista ja oloista joita minulla on; siitä minkälaista on olla erilainen.
Uskon, että jokaisella meistä on huikeat sisäiset voimavarat. Mitä paremmin voimme, sitä paremmin kykenemme noita voimiamme hyödyntämään. Ja mitä paremmin voimiamme hyödynnämme, sitä paremmin voimme.
6 vuotta kadoksissa, eikä vieläkään löytänyt tietä takaisin.
Miltä syömishäiriösta irroittautuminen tuntuu? Millaista on repiä itsensä irti siitä mustasta suosta joka vain tappaa ellei sieltä nousisi? Miltä elämän sen jälkeen näyttää, kuulostaa, tuntuu ja maistuu. Siitä tämä blogi kertoo. Matkalla minuksi, matkalla ehjäksi.
