Nobody claimed that it would be easy
Elämän etsimistä. Turhaa sepostusta. Syömishäiriön ja masennuksen kanssa painimista, paranemisprosessi kaikkine takapakkeine ja edistymisineen. Ehkä minäkin voin joskus päästä eroon tästä?
Avainsanaan kuuluu 18 blogia.
Elämän etsimistä. Turhaa sepostusta. Syömishäiriön ja masennuksen kanssa painimista, paranemisprosessi kaikkine takapakkeine ja edistymisineen. Ehkä minäkin voin joskus päästä eroon tästä?
Nuori tyttö, jonka elämä on pyörinyt jo kolme pitkää vuotta syömishäiriön ympärillä eikä se meinaa millään irroittaa otettansa. On päiviä, joihin sisältyy sekä ylä- että alamäkiä. Välillä halu parantua, välillä taas ei.
Monen vuoden taistelun tulos.
Reilu parikymppinen tyttönainen yrittää parantua bulimiasta ja masennuksesta, kompastelee usein mutta jatkaa taas matkaa toivoen joku päivä saavuttavansa onnen, terveyden ja tasapainon. Haluan vihdoin elää.
Onko tämä tosiaan sitä, onko tämä masennusta? On aika ottaa ohjat ja edetä.
Hajahuomioita matkallani Hodgkinin taudista takaisin kohti terveyttä.
Nuori syömishäiriöinen tyttö yrittää mielialojensa heittelemisen mukaan parantua tai laihtua.
Subjektiivinen kokemus masennuksesta ja sen hyväksymisestä.
Isojen ihmisten valtameri on liian iso paikka ahdisteluun taipuvaiselle manaattilapselle. Tämä on selviytymisen, ahdistuksen, syömishäiriön ja pelkojen päiväkirja liian suuresta elämästä liian suuressa maailmassa.
Minulla on todettu syömishäiriö ja lievä masennus. Mietteitä ja paranemisen edistymistä kirjoittelen tänne, sikäli mikäli niitä on ;).
Elämän ollessa hiukka sekaisin ei blogistakaan voi tulla niitä kaikkein selkeimpiä. Mieltäni yritän laittaa järjestykseen jo ulkoisenkin avun voimin. Aikani kuulema tulee vielä.
Kirjoituksia elämästäni, masennuksestani, paranemisesta ja onnen etsimisestä.
Bulimian ja anoreksian kokenut nuori nainen koettaa vihdoin tervehtyä ja ponnistella maailmassa omin jaloin. Arjen kohtaaminen tuottaa ongelmia sekä työssä että sen ulkopuolella.
Puusta pudonneen paranemisprosessi.
Tämä on vain ihan sen takia tässä, ettei blogini menisi keneltäkään tutultani ja ystävältäni hukkaan...
Kuinka nuoren ihmisen elämä meni raiteiltaan, kuinka kauniista tytöstä tuli kauniin tytön haamu ja kuinka päätös parantumisesta vei psykoterapeutin tuoliin. Pelkäätkö parantumista? Niin minäkin, siksi raportoin siitä sinulle, jotta uskaltaisit ottaa yhtä suuren askeleen kuin minä.
Omien tunteiden ihmeellinen maailma. Löytyyköhän se näin?