Avainsanaan kuuluu 53 blogia.
28-vuotias peruspositiivinen nainen haaveilee ensimmäistä kertaa pääsystä normaalipainoon vaikean lihavuuden sijaan. Kiloja on jo karistettu, mutta matkaa on vielä yli puolet jäljellä. Taustalla on myös pitkä lapsettomuus ja edessä lapsettomuushoidot. Ajatuksia matkalta kohti uutta- terveellisempää elämää.
Mitä tapahtuu kun soittaa Väestöliittoon ja haluaa antaa jollekin mahdollisuuden olla perhe? 35-vuotiaan, lapsettoman luovuttajan matkakertomus. Päivästä yksi, eteenpäin. Mitä projektista tulee, vai tuleeko? - Miltä tuntuu?
Lisää lapsettomuushoitoja? Aloittaako adoptioprosessi? Vai olisimmeko sittenkin vain kahden? 38-vuotias nainen on syli tyhjänä, mutta sydän täynnä. Perheeseen kuuluvat mies, eli Vyötiäinen, ja kaksi pikkukoiraa Tiuhti ja Viuhti. Sijainti jossain Ruuhka-Suomessa. :)
Nuoren naisen haaveita perheestä, johon kuuluisi muitakin kuin vaimo, mies ja kaksi koiraa. Lapsettomuuden jälkeen varovasti iloitaan alkaneesta kaksosraskaudesta.
Olen tänään 8.4.2010 saanut tietää, että olen raskaana ja 42-vuotias. Lahjoitettu munasolu siis lähti kehittymään. Nyt vain yritetään elää päivä kerrallaan.
Tämä blogi kertoo minun ajatuksistani. Mitä tuntemuksia aikaan saa kauan odotetun esikoisen syntymä? Minkälaista on kasvattaa omaa lasta, kun on jo kasvattanut työkseen muiden lapsia? Tässä blogissa seikkailevat: Nonna: vuosimallia -80, lastentarhanopettaja ja äiti. Pitää kovasti pienistä lapsista, koirista ja kissoista ja musiikista. Harrastaa laulamista, kitaran soittoa, leivontaa ja liikuntaa. Haaveilee työstä erityislasten parissa. Nauttii pienestä ihmeestään ja vauvantuoksuisesta arjesta täysin rinnoin. Mies: vuosimallia -78, IT-työläinen ja isä. Pitää liikunnasta, elektroniikasta ja kesästä. Harrastaa polkupyöräilyä ja salibandya. Viihtyy hyvin tietokoneen ääressä. Jemina Helmi: eli Nallekarkki, Pumpsu tai Jemppu. Kahden edellämainitun esikoinen, 28.02.2008 syntynyt kauan kaivattu prinsessa.
Sarjakuvia lapsettomuudesta sen kokeneille ja sitä sivusta seuraaville. Sisältövaroitus: ei aina niin kauheen ruusuista...
Lapsia ei tehdä. Niitä saadaan tai ei saada. Me ei saada, vaikka kuinka tehdään. Ajatuksia pitkän matkan varrelta. Hiljalleen kai kohti hyväksymistä. Mitä sitten, jos toivottua lasta ei tule koskaan?
34-vuotias espoolainen nainen kirjoittaa hauskasti (muiden mielestä ehkä vain oudosti) toiveista ja käytännön toimista: haaveissa siintää esikoinen. Mukana satunnaisia observaatioita yleensä elämästä, sekä sen vierestä.
Ajatuksia lapsettomuudesta ystävän näkökulmasta. Lisäksi omaa jännitystä siitä saanko vielä joskus toisen lapsen helpommin vai vaikeammin kuin ensimmäisen.
Tämä blogi on kertomus keski-ikäisestä naisesta, joka on narsistin tytär, joka on ollut avoliitossa, ja avioliitossa narsistinkanssa. Hän on kokenut lapsettomuuden, lapsettomuushoidot,hyperstimulaation, sekä niistä alkaneen lääkeriippuvuuden.
Millainen tulee äidistä, kun lapsen saaminen edellyttää valkotakkisten apua ja vie vuosia?
Tie lapsettomuushoidoista verson kasvatukseen.
Kirjoituksia 35-vuotiaan naisen lapsettomuushoidoista, akupunktiosta, parisuhteesta, toipumisesta ja elämästä muutenkin
Kokemuksia, faktaa ja pohdintoja lapsettomuushoidoista.
Lapsettomuudesta, lapsettomuushoidoista ja niihin liittyvistä tunteista ja kokemuksista. 32-vuotias nainen tasapainoilee poliklinikan, töiden, opiskelun ja kuntosalin välillä. Laihdutusprojektikin kesken. Haaveena kauan odotettu esikoinen pihlajapuun katveeseen.
Pulliainen (nykyään Rva.Makkonen) ja Makkonen. Kahdenkympin puolivälin ylittänyt melkeen kolmekymmentä muttei kuitenkaan paluumuuttajapariskunta, jonka pulleampi osapuoli pohtii tässä blogissa maailman menoa. Lapsettomuutta, hoitoja, adoptiohaaveita, vaihdevuosioireita, kiukuttelua ja rypemistä. Välillä jopa huumorilla maustettuna.
Hiuskarvan verran yli 3-kymppinen oman elämänsä sankaritar haaveilee vimmatusti vauvasta ja työpaikasta yhtä aikaa. Kumpi tärppää ensin, rakkauden hedelmä vai unelmaduuni?
