Liian mukava mörkö
Elettyä elämää, unelmia ja tosi tarinaa liian mukavasta möröstä ja sen ystävistä.
Avainsanaan kuuluu 1178 blogia.
Elettyä elämää, unelmia ja tosi tarinaa liian mukavasta möröstä ja sen ystävistä.
Elämää sekä koiralauman armoilla että sivuraiteilla.
Amalian nurkkauksesta löytyy käsitöitä. Ja paljon suorasanaista Pohjois-Karjalaista höpinätä:)
suomalaista maalaiselamaa norjan ihmemaassa
Belgiassa asuva, mutta muuten harmiton naisihminen kirjoittaa, mitä milloinkin ja koska tahansa.
Maalaiskodissamme on mukava tehdä käsitöitä, hoitaa kukkamaata ja viettää leppoisaa eloa mieheni & koiriemme kanssa.
Oman kodin sisustamista, tuunailua ja askartelua, koiran elämää, opiskelua ja arjen pienien ihmeiden hämmästelyä. Tervetuloa mukaan, kommentointi on sallittua, jopa suotavaa!
Tervetuloa lukemaan Parsonrussellinterrieri Onnista ja Ilosta kertovia juttuja. Onni syntyi lokakuussa 2005. Onni on ensimmäinen koirani ja yhteinen elämä on täynnä suuria oivalluksia ja uusia asioita. Ilo puolestaan on syntynyt vuoden 2008 maaliskuussa ja nyt kun näitä on kaksi, meno ja meininki on taattua... Ahaa-elämykset sekä arjen pienet helmet pyrin kirjaamaan tänne muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi.
Sysimetsän tilalla pidetään kauniista vanhoista tavaroista, askarrellaan milloin mitäkin, hoidetaan lemmikkejä ja eletään maaseutuelämää.
Kirjoitettuja sanoja päiväkirjassani.
sairastuminen vaskuliitti wegenerin granutomaloosiin, ylipainoa rutosti ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, millaista elämäni on? Kyynikko kirjoittelee sitä ja tätä. Elämän pieniä iloja tai sitten vaikka suruja.
Herkkuja, käsitöitä, sisustamista, matkustelua, kirpparilöytöjä, rescuekoiria ja kuumaa kaakaota kermavaahdon kera. Tervetuloa!
Tassu vaihtoi työtä, nimeä ja maata. Havaintoja ympäröivästä maailmasta pyörätuolista, koiran remmin päästä katsottuna. Asemapaikka Stuttgart.
17-vuotiaan porilaisen tytön lifestyleblogi.
Kissanelämää vangittuna kotikissana. Nimeni on viiru ja kirjoitan elämästäni. Käytän havannointivälineenä kuvia elävöittämään tekstiä. Elämässäni voi olla koomisia piirteitä, mutta itse koen eläväni vankina. Odotan vain sitä päivää jollain taas pääsen seikkailemaan ulos. Mutta sitä odotellessani, pyrin päivittämään kuulumisiani blogissani.
Minä edustusrouva asun maailman pienimmässä pääkaupungissa Belmopanissa mieheni, kahden pienen lapseni ja kahden suuren koirani kanssa.
Askartelen mm. paperista,villasta, metallista ja lasista. Lähinnä ATC-kortteja, huovutusta, helmi- ja hopeakoruja sekä tiffanytöitä, pienellä ripauksella runoutta ja jokunen sana voi löytyä koiristakin.
