En vaan osaa!
"En vaan osaa" eli tuttavallisesti "Evo" on "norpatin" aka sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemen sarjisblogi ja leikkikenttä, jossa koeajetaan puolitosissaan uusia hahmoja, tekniikoita jne.
Avainsanaan kuuluu 20 blogia.
"En vaan osaa" eli tuttavallisesti "Evo" on "norpatin" aka sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemen sarjisblogi ja leikkikenttä, jossa koeajetaan puolitosissaan uusia hahmoja, tekniikoita jne.
Sarjakuvaa omasta elämästä, enemmän tai vähemmän liioiteltuna!
Hirveä meininki.
tyhmän blondin käsketään aina pitää turpa kiinni. henkistä kynää/fyysistä näppistä kukaan ei ole vielä vienyt. onneksi. hähä.
Ylioppilasjuhlissani säteilin koon 36 mekossa. Harrastin urheilua neljästä viiteen kertaan viikossa. Alkoi opiskelijaelämä. Treenaus ei suinkaan unohtunut, ainoastaan laji vaihtui - viinaralliksi. Kolmen vuotta myöhemmin löytyy mahastani ihan järkyttää määrä läskiä. Valmistumiseen ollessa aikaa alle vuosi, alkaa armoton kilpajuoksu aikaa vastaan - Ehdinkö tsempata itseni irti juhlaintäyteisestä elämästä, onnistunko oikaisemaan henkisen selkärankani siihen malliin, että ensi kevääseen mennessä mahdun vanhaan yo-mekkooni? Julkisen nöyryytyksen pelossa havainnollinen ja rehellinen blogi seuraa askel askeleelta tätä epätoivosta matkaa. Tervetuloa mukaan!
Tasapainoilua urheilun, kaikenlaisen kirjoittamisen ja takuuvarmasti käsiin läsähtävien tosirakkauksien kanssa jatkuvasti heittelehtivän mielenterveyden vauhdittamana. Itsekeskeisen ihmisen itsekeskeistä itsetutkiskelua jo viime vuosituhannen puolelta.
Sairaalapäiväkirja Kupittaan mielisairaalasta osastolta A2 vuodelta 2002.
Alle 30 v. naisen jutustelua masennuksesta ja toivosta (ja sen puutteesta). Parempaa kohti kuitenkin mennään, siitä ainakin lähdetään. Huumorilla ja sarkasmilla kammetaan pikkuhiljaa ylöspäin...
Tämä blogi on henkilökohtainen hyökkäys juuri sinua vastaan ja tulee ottaa äärimmäisen vakavasti.
"Diipadaapa ja lässynlää", sanoi muotibloggari. "Joten tähän häpeän aiheuttamaan ahdistukseen join bisseä ja jatkoin älytöntä jortsaamistani. Se auttoi eteenpäin elämässä. (mutta milloinpa ei auttaisi?)", sanoin minä.
Käsillä tehtyä. Ei mitään ihmeitä kummempaa, mutta jotain kuitenkin:)
Elämä on suuri seikkailu. Varsinkin kun saa itse näytellä pääroolia.
Reilu parikymmpisen tytön/naisen? tarinoita tästä elämästä. Haaveita elämästä tulevaisuudessa js siihen pyrkimisestä..
Nuoruusiän ihmettelyä punahiuksisen tytön näkökulmasta.
epäile vain, jos tiedät keinon vastustaa valheita