Masentava maailma
Masennuksen hallintaa mustalla huumorilla. Ahdistusta, paniikkia, depiksiä ja arkea. Parisuhteen sietämätöntä vaikeutta, alkoholistin avovaimon näkövinkkelistä. Useinmiten huumoripohjalla, synkkiä epätoivon hetkiä karttamatta.
Avainsanaan kuuluu 65 blogia.
Masennuksen hallintaa mustalla huumorilla. Ahdistusta, paniikkia, depiksiä ja arkea. Parisuhteen sietämätöntä vaikeutta, alkoholistin avovaimon näkövinkkelistä. Useinmiten huumoripohjalla, synkkiä epätoivon hetkiä karttamatta.
Kertomus nuoren naisen elämästä masennuksen ja suolistosairauden kanssa unohtamatta pieniä iloja, kuten korujen väsäämistä ja itseironiaa.
Parikymmenkesäinen hupakko räpiköi ruokahelvetin ja alkoholitaivaan välillä.
"Salaa voi olla mitä tahansa. Niin salaa, että tarvitaan joku lahtelaisen lukiolaisen kaltainen arjen sankari paljastamaan totuus."
Blogi, jossa ihmetellään niin ikisinkkuutta kuin myös toisten hämmentäviä soidintansseja. Tapahtumat näytellään maamme jyhkeässä pääkaupungissa.
Lukija todennäköisesti jossain vaiheessa vetää herneen tahi mangon nenäänsä.
HUOM! BLOGI ON UUSI JOTEN KIRJOITUKSIA EI VIELÄ JUURIKAAN OLE. Blogin kirjoittaja on opiskelija, joka blogissaan valittaa pienistä ja suurista asioista sarkastiseen ja huumoripitoiseen tyyliin. Jos loukkaannut kaikesta, älä lue. Ei tästä maailmasta valittamisen aiheet lopu, joten blogini tulee todennäköisesti olemaan varsin aktiivinen.
Tämä ei ole muotiblogi, valokuvablogi, ruokablogi, tai musiikkiblogi. Tämä on blogi, jonka sisältö riippuu ihan fiiliksistäni. Sisältöä yrittää värittää ainakin silloin tällöin erinäiset keikkafiilistelyt kuvineen, huono tyyli- ja musiikkimaku, kokkailu sekä projektit, joita voivat olla niin kurkkupurkin kuvittaminen tai kirpputorilöytöjen tuunaus. Entinen äidinkielenopettajani voisi sanoa tämän olevan pelkkää höttöä.
Juoppo-Ope seikkailee Maholan sarjisblogissa. Sisältää myös muuta roinaa ja rompetta.
Vähän ahdistusta, vähän iloisuutta ja ennen kaikkea oikeaa elämää. Kirjoittajana yli puolet elämästään Suomessa asunut ulkomaalainen nuori mies, joka työkseen johtaa ihmisiä.
Blogi jäytää palasiksi ihmiseloa tummasävyisen huumorin sekä paikoin raskaan sarkasmin aseilla. Kirjoittaja pyrkii poimimaan esiin toisinaan ironisella tavalla hauskoja, joskus hyvin rankkojakin tarinoita ihmisen elämästä ja herättelemään lukijoita itsetutkiskeluun sekä oman elämän puntarointiin. Kaiken keskeltä voi tarkkaavainen lukija kuitenkin huomata humoristisen otteen, kun oman osansa saavat niin alienit kuin narsistitkin.
Jatkuviin pikavippeihin, kulutushysteriaan ja ylipäätään omaan elämäänsä vittuuntunut päälle parikymppinen nainen tarvitsi paikan totaaliavautumiselle ja itsetutkiskelulle.
Elämää kaikilla mausteilla.. Ryppyotsaista pohdiskelua ja riemastuneita oivalluksia, homeerista naurua ja hiljaista myhäilyä, itkua ja hammasten kiristelyä.. Unohtamatta tietenkään matalamielistä jurnutusta ja (ei aina niin)vaimeaa sadattelua
Tekstiilimuotoilija, joka uskoo, etta koti on siella missa sydan on. Nyt se sijaitsee Tampereella, ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Jupisee siitä mitä tapahtuu Off the Rails muotinäytöksen jälkeen.
Iha pimeen akan hämärää arkea ja aivoituksia, mielipiteitä. Liian suuria asioita pohtiva ihminen joka saa oman päänsäkin pyörälle. Kauhistu.
Here the L stands for loser. Blogi seuraa kirjoittajan ja hänen lähipiirinsä epäonnisia elämiä.Blogissa esitetyt tapahtumat ja henkilöt saattavat puhtaasti tarinankerronnallisista syistä olla osittain tai kokonaan fiktiivisiä. Tai sitten eivät. Kirjoittaja pyytää jo etukäteen anteeksi kaikkea sanomaansa ja tekemäänsä.
Bingea & Purgea maailmalla.
Ajankohtaisia juttuja leikkimielellä,joskus myös vakavasti
Ylioppilasjuhlissani säteilin koon 36 mekossa. Harrastin urheilua neljästä viiteen kertaan viikossa. Alkoi opiskelijaelämä. Treenaus ei suinkaan unohtunut, ainoastaan laji vaihtui - viinaralliksi. Kolmen vuotta myöhemmin löytyy mahastani ihan järkyttää määrä läskiä. Valmistumiseen ollessa aikaa alle vuosi, alkaa armoton kilpajuoksu aikaa vastaan - Ehdinkö tsempata itseni irti juhlaintäyteisestä elämästä, onnistunko oikaisemaan henkisen selkärankani siihen malliin, että ensi kevääseen mennessä mahdun vanhaan yo-mekkooni? Julkisen nöyryytyksen pelossa havainnollinen ja rehellinen blogi seuraa askel askeleelta tätä epätoivosta matkaa. Tervetuloa mukaan!
