Kotirouva Kiinassa
Elokuussa 2005 alkoi kotirouvan ura Kiinassa eli lähdimme mieheni työkomennuksen vuoksi tyttölaumamme (-98, -04 & -04) kanssa Kiinaan. Nyt kesällä 2009 on paluu takaisin Suomeen.
Avainsanaan kuuluu 58 blogia.
Elokuussa 2005 alkoi kotirouvan ura Kiinassa eli lähdimme mieheni työkomennuksen vuoksi tyttölaumamme (-98, -04 & -04) kanssa Kiinaan. Nyt kesällä 2009 on paluu takaisin Suomeen.
Minkalaista on expat- elama Afrikan Rengossa? Kolmannen vuoden raportointia ja valilla vahan kitinaa. Suomesta haettiin esikoinen toukokuussa 09 ja elokuussa edessä on paluu karuun arkeen ja Malawiin.
Kuinka jaetaan päivä työlle, lapsille, miehelle ja itselle siten, että homma menee putkeen? Älä minulta kysy.
Ranskaan jumiutunut vielänuori naisihminen bloggaa elämästään, ihmettelee patonginpurijoita, juo olutta ja punaviiniä, integroituu... tai sitten ei.
Bahrainissa asumista takana x vuotta. Arkista selviytymistä arabimaassa.
Mietteitä ja muisteloita vaihtotutkimuksen ihmeellisestä maailmasta, alkujärjestelyistä jälkilöylyihin. Suomeen paluun jälkeen otteita perusarjesta.
Saapasmaassa kokataan sekä paikallista että kotimaista - ja kaikkea siltä väliltä! Runsain valokuvin ja piirustuksin höystettyjä valikoituja reseptejä, sekä muutakin mielenkiintoista etelän elämästä.. Tervetuloa kurkistelemaan!
Neljähenkinen suomalaisperhe on keväästä 2008 lähtien jakanut kuulumisiaan uudesta kotikaupungistaan Tallinnasta. Keväällä 2011 blogiväki muuttaa Kaliforniaan ja blogin näkökulma vaihtuu siten USA-painotteiseksi. Blogi jatkaa tutulla meiningillä ollen yhteydenpitoväline sukulaisiin ja ystäviin, mutta kertoen samalla yleisemminkin elämästä muilla mailla.
Jokapäiväistä akateemista maistoon puksuttelua British Columbiassa ja vähän muuallakin.
Expatriaattiperheen elämää Pekingissä. 4-vuotiaan Otto-pojan isän päiväkirja vuodesta Kiinassa. Vaimo on töissä ja pojat koittavat pärjätä kotona kahdestaan. Arjen selvitymistarinoita ja tapauksia, joista ei ole selviydytty.
Tavallinen töissä käyvä äiti, entinen hippi ja nykyinen paremmintietäjä. Asuu parhaillaan Nanjingissa, Kiinassa.
Suomalaisperhe muutti Kiinasta Intiaan. Ympärillä ihmeellinen Intia ja aivan uudet kuviot.
Politiikasta parisuhteeseen, kirjallisuudesta keittotaitoon, matkailusta musiikkitieteeseen. Kirjoittaja on Amsterdamissa asuva free-toimittaja.
Kirjoitan puhtaaksi isoäitini Amerikanpäiväkirjoja vuodelta 1963. Isoäiti oli kotirouva, joka oli kodin lisäksi vastuussa kahdesta kouluikäisestä tyttärestä sillä aikaa, kun aviomies (isoisäni) oli yliopistossa töissä tutkijana. Toinen tyttäristä on äitini.
"the life and whatnots of jen teh girl." vähän valokuvauksesta eksyneen valokuvaajan arkea ja juhlaa suomeksi ja englanniksi, kuvien kera. nyt expattina istanbulissa.
Hapankaalia, suolakurkkuja, karvahattuja, miestenkäsilaukkuja, feikkimerkkejä, kielenopiskelua, maatuskoja ja muita kummallisuuksia nuoren naisen elämässä samalla kun mies tekee Venäjällä bisnestä ja itse yritän sopeutua joukkoon...tai erottua siitä parhaani mukaan.
Nelihenkisen suomalaisen perheen kuulumisia USA:n länsirannikolta. Mahdollisesti viimeiset komennusvuodet menossa suht pitkän komennusrupeaman lopuksi. Muuttokuorman lisäksi mukana myös kaksi koiraa. Matkailua, romun keräilemistä, satunnaista moottoripyöräilyä, jonninjoutavia ajatuksia ym. Takana Aasiaa ja Amerikkaa.
Lapsellinen (toukokuu 2007, elokuu 2009) koiraperhe työkomennuksella ensin Italiassa ja sittemmin Meksikossa. Toisinaan kotimatkailua Suomessa ja huviretkiä täällä ja tuolla. Ensisijaisesti kuulumisia, höysteeksi havaintoja maailmalta.
Tarinoita elämästä Aasiassa ja muita blondin mietteitä.
Naatuska edelleen Moskovassa. Ei yksin, eikä kaksin vaan kohta kolmisin. Miten lapsen kanssa selvitään Moskovassa? Miten lapsen kanssa ylipäätään selvitään? Minä-itse expat vaimon elämää viettänyt nainen on suurten kysymysten edessä; onko korkkareille enää käyttöä? Syrjäyttääkö hoitolaukku koko käsilaukkukokoelman seuraaviksi vuosiksi? Entä syövätkö vauvatkin Venäjällä hapankaalia? Onneksi miehellä on jalat maassa, ainakin tässä asiassa. Joskus jopa ärsytykseen saakka. Blogi kertoo edelleenkin elämästä Moskovassa, toistaiseksi höystettynä kasvavalla vatsalla ja mielialanmuutoksilla, tulevaisuudessa ehkä tarinoita kakkavaipoistakin korkkareita unohtamatta.
