Avainsanaan kuuluu 144 blogia.
Nuori masennuksen, syömishäiriön ja hankalien ihmissuhteiden piinaama tyttö kertoo elämästään ja tunteistaan.
Uhkapeliä, jolle on vaikea päättää voittajaa. Parannu, kuole, laihdu, elä tai ole elämättä. Elämä on numeroita, taulukoita, kalorirajoja, anoreksian täyttämiä tunteja ja vuorokausia.
Kertoo nuoren tytön "laihduttamisesta", elämän nousuista ja laskuista. Valitettavasti syömishäiriö taitaa jo olla osa minua, en pääse siitä irti. Välillä bulimian kaltaista, välillä syömättömyyttä. Tavoitteenani on laihtua, olla kuin muut. Kaunis hoikka tyttö. Saada unelmista kiinni, pitää elämästä kiinni, pysyä pystyssä. Voin sanoa sanoa vaikka mitä, mitä en voi oikeasti päästää suustanu. voin purkaa blogiin kaiken.
Kirjoittajana 18-vuotias tyttö, joka muutaman vuoden bulimiakierteen jälkeen haluaa päästä sairaudesta lopullisesti eroon. Yritys oppia syömään normaalisti ja pudottaa painoa terveellisesti.
Nuoren naisen kamppailua BEDiä ja jossakin määrin bulimiaa vastaan. Sisältää myös ruoka- ja liikuntapäiväkirjan.
17-vuotias tyttö, joka on lopen uupunut taistelemaan yhteiskuntaa, sosiaali-, ja terveyshuoltoa ja suurimpana vihollisena, itseään vastaan. Vakava masennus, ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, kaikki mahdolliset syömishäiröt, itsetuhoisuus. Osakseen takana, osakseen paikalla, osakseen varmasti myös tulevaisuudessa. Somaattinen sairaalahoito, psykiatrinen sairaalahoito, suljettu osasto, laitoshoidot, avo-hoito, perhetyö. Ammentaa voimaa kirjoista, musiikista, perheestä, uskosta, kengistä, muodista ja gourmeekokkauksesta.
17-vuotias tyttö, joka on lopen uupunut taistelemaan yhteiskuntaa, sosiaali-, ja terveyshuoltoa ja suurimpana vihollisena, itseään vastaan. Vakava masennus, ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, kaikki mahdolliset syömishäiröt, itsetuhoisuus. Osakseen takana, osakseen paikalla, osakseen varmasti myös tulevaisuudessa. Somaattinen sairaalahoito, psykiatrinen sairaalahoito, suljettu osasto, laitoshoidot, avo-hoito, perhetyö. Ylisuorittaja, perfektionisti, itsensä etsijä. Ammentaa voimaa kirjoista, musiikista, perheestä, uskosta, kengistä, muodista ja gourmeekokkauksesta. Elämää, purkautumista, valokuvia, aforismeja. Melodramatiikkaa ja hömppää.
Syömisvamma & itsetuhoisuus , menneisyyden traumat & ihmissuhdeongelmat varjostamassa nuoren blogin kirjoittajan elämää.
Tarinoita elämättömästä elämästä.
Vauvakuumeilua, lapsettomuutta, syömishäiriötä, kaksisuuntaisen kanssa elämistä, parisuhteen kiemuroita. Välähdyksiä myös karvaisten kavereitten kanssa elosta.
Nuoren tytön novelliblogi. Tekstit pohjautuvat tositapahtumiin.
Parikymppinen ukko kirjoittelee omasta elämästään juuri niin kuin itse haluaa. Neljän lapsen iskä, yhden miehen aviopuoliso sekä kaninomistaja. Sairausmerkintänä papereissa skitsofrenia ja kivikkoinen syömishäiriöpolku löytyy myös historiasta.
18-vuotias neiti-ihminen lukio-opintojen, ihmissuhteiden ja syömisvaikeuksien pyörteissä. Kohti pienempiä kilomääriä, todellista pienuutta ja hentoutta. Yritys jättää oksentelu siinä sivussa matkan varrelle on kova.
Masennus ja pro mia tyttösen jokapäiväistä helvetillistä kamppailua.
Esikoistaan odottava, pitkän syömishäiriöhistorian omaava 30+ nainen jakaa toipumiskokemustaan.
Aikuinen helsinkiläinen nainen, joka ei ilmeisesti koskaan kasva oikeaksi aikuiseksi, vaan rypee tauotta lapsuuden traumoissaan. Yksi maamme tuhansista tohtoreista, feikkiälyköistä, joka katsoo asiakseen rankaista itseään siitä, ettei juuri nyt pysty edes konttaamaan työelämässä siinä missä ystävät kiipeilevät kilpaa uransa huipulla. Diagnooseista löytyy mm. vaikeaa masennusta, epätyypillistä laihuushäiriötä ja anoreksiaa. Roikkuu yhä tiukasti kiinni betonikaivon reunoista ja yrittää välttää putoamasta sinne, mistä ei enää koskaan pääse ylös.
Matkalla ehjempään minuuteen. Taustalla vuosien psykiatriset hoidot ja terapia, syömishäiriöitä, masennusta, itsetuhoisuutta, pakko-oireita, suorittamista, toistuvia loppuunpalamisia, päihteiden väärinkäyttöä, epävakaita ja vaativia persoonallisuuspiirteitä ja viimeisimpänä - vihdoin - todettu dissosiaatiohäiriö. Elämä ei ole kuitenkaan ollut pelkkää kurjuutta ja kärsimystä, vaan sitä on aina vienyt eteenpäin pärjäävä, iloinen ja elämänhaluinen, traumoista tietämätön näennäisen normaali "minä". Se "minä" ei kuitenkaan ole ollut kokonainen, ja dissosioidut persoonallisuuden osat ovat vasta hiljattain alkaneet pyrkiä tietoisuuteen. Minä aion - me aiomme - selvitä.
Reumaa, bulimiaa, koiria, masennusta, elämää.
