Ensimmäinen avioeroni
36 yhteisen vuoden jälkeen jätetty nainen kuvailee elämänsä tuntoja
Avainsanaan kuuluu 70 blogia.
36 yhteisen vuoden jälkeen jätetty nainen kuvailee elämänsä tuntoja
Melankolinen monologi tyhjyydestä, josta on vaikea päästä eroon. Haluan vain huutaa tyhjyyteni ulos. En huuda lujaa, joten korvatulpat eivät ole tarpeen. Tai jos huudankin, niin lainaan mielelläni sinulle .sellaiset (tulpat). *** Määkiminen jatkuu Lontoossa 7.10 20029 alkaen.
37-vuotiaan naisen yritys kohti elämänhallintaa. Tasapainoilua alkoholismin, uskottomuuden, työn ja perheen täyttämässä arjessa. Unohtamisen arvoisia muistikuvia eletystä elämästä.
Kaikkee käsitöistä, kissistä, alkoholimistista, tupakkalakosta ja paljosta muusta!!! Omalla murtehella kirjoottaen tiätysti!
35-vuotiaan naisen anonyymi matka itseensä. Elämä täynnä koppeja ja floppeja. Ja kuka käski ryhtyä alkoholistin heilaksi?
Olipa kerran pieni tyttö, joka eli pumpulissa auringonkukkametsässä, kunnes tajusi, että kaikki asiat ympärillä olivat valhetta. Hän etsi vastauksia, kunnes löysi niitä. Etsintämatkalla hän uupui, mutta parani. Hän jatkaa itsensä eheyttämistä tämän blogin sivuilla.
Masentuneen 24 -vuotiaan tyttöihmisen ajatuksia nykyisyydestä ja menneestä, muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Paljossa määrin myös muuta sälää joka liittyy minuun tahi elämääni, tyttöjuttua, muotia, päivän uutisia, huumoria ja ja..
Aikuinen absolutistitytär purkaa tuntojaan siitä, millaista on yrittää pelastaa pikkusisko väkivaltaisen alkoholistiäidin armoilta. Myös äitisuhteen tutkailua yleisesti.
Dorianna Grayn henkilökohtainen helvetti, todennäköinen eropäiväkirja. Ensin pitäisi vaan päästä irti... Uskoa, toivoa ja kamppailua rakkauden raunioilla. Järjen ja tunteen taistoa. Kumpi lyö ensimmäisenä hanskat tiskiin?
Syvällä alkoholismissa maailma vääristyy rivoksi. Irstas juoppo kertoo sairaista ryyppykokemuksistaan ja humalaisista perversioistaan. Älä lue, jos olet herkkä. Saatat oksentaa.
Masennuksen hallintaa mustalla huumorilla. Ahdistusta, paniikkia, depiksiä ja arkea. Parisuhteen sietämätöntä vaikeutta, alkoholistin avovaimon näkövinkkelistä. Useinmiten huumoripohjalla, synkkiä epätoivon hetkiä karttamatta.
Nuoren miehen kamppailua alkoholia vastaan.
Alkoholisoituneen narsistin ex-tyttöystävä pohtii elämäänsä ja taistelee kohti parempaa. Sisältää muutakin höpinää elämästä.
Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin myrskyää. Yhtä lailla on tyyneyden hetkiä. Tämä on kenen tahansa elämä...
Kolmevitosen äidin, aviovaimon ja odottajan ajatuksia parisuhdepaskan jyllätessä. Elämän kurjuutta ja toivottavasti myös kauneutta. Taistelua suhteen puolesta ja silkkaa paskanheittelyä elämästä yleensä.
Murtunut mieli on minun uhrini. Depressioon sairastuneen miehen yrityksiä saada elämäänsä jonkinlaista tolkkua ja muita havaintoja matkalla kohti mitä. Eheää minuutta.
Miksi minä olen minä ja miksi minä olen elänyt elämää, jonka kaltaista en soisi pahimmalle vihollisellenikaan... Yhdistettynä kontrolloivasta suhteesta vapautuneen ihmisen sinkkuelämän vapauden hämmästelyyn.
Alkoholistin aikuisen tyttären rimpuilua äidin pahaksi edennyttä sairautta vastaan. Taistelua mitättömyyttä ja häpeää vastaan.
Thilia tarinoi teille elämästään. Päivitystahtia eivät haittaa ystävät, hauskat aktiviteetit, harratukset, biletys, opiskelijariennot, hauskat tapahtumat tai edes elämä, koska niitä ei ole. Thilia on päälle parikymppinen elämässään useilla eri osa-alueilla epäonnistunut naisopiskelija, joka aina jaksaa valittaa, tervetuloa mukaan! Osa tutuistakin lueskelee tätä blogia, joten ihan kaikkea ei kehtaa sanoa, mutta varmasti ihan tarpeeksi päivittäisen sosiaalipornoannoksen saamiseksi.
Mikä sattuu? Ahdistus, masennus, syömisongelmat, lihominen, työkiireet, koulukiireet, parisuhde ongelmineen. Kehen sattuu? Nuoreen naiseen joka ei ajoittain löydä itseään. Miksi sattuu? Tule ja selvitä, kiitos. Sattuuko? Ei onneksi ihan aina, täytyy jaksaa juhliakin. Miten sattuu. Minä tässä.